Runoja
Ei mulla ole sanoja
ei mulla ole sanoja,
niitä hienoja, suuria,
kullanvärisiä, monenmuotosia,
joista tehdään runoja.
minun sanat on pieniä, harmaita,
sellaisella mutkalla
että joskus menevät solmuun.
ei niillä kerrota kuinka kauniisti
lumi kiteytyy kuvioiksi
tai miten ihana on sinun hymy,
kuinka rakas sinun nauru.
kyllä sanoja maailmaan mahtuu,
minä mietin
ja piirrän sinulle hankeen sydämen.
sinä olet samaa mieltä
ja otat minun käden sinun lapaseen.
Lyhkäne
siipirikko
pikkulintu
unelmana
keksinmuru
ymmärrämme
toisiamme
minullakin
sydänsuru
Mykkä mies
mykkä mies
käsillään piirtää minulle kuvioita
minulle ne ovat yhdentekeviä,
en ymmärrä niistä,
en saa otetta.
mykkä mies
saa minut hymyilemään
häntä ei tarvitse pelätä
sillä hänellä ei ole sanoja.
Routa
routa tulee varkain,
kauniina kiteinä,
upottaa terävät kyntensä minuun,
hiljaa kasvattaa
kylmiä piikejään,
sisälleni tuhat jäistä neulaa
ja taas tuhat,
hitaasti repien minua
pala palalta kappaleiksi,
kunnes jäljellä enää tyhjä kuori,
kylmä, viiltävä kipu katoaa.
routa tulee varkain.